Erämeri Inari
Inarijärvi, on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi.
Järvi muodostui viimeisen jääkauden jälkeen n. 9000 vuotta sitten
kallioperän hautavajoamaan muinaiseksi Jäämeren lahdeksi.
Leveyttä järvellä on 50 km, pituutta vähän yli 80 km ja syvyyttä suurimmillaan 95 metriä.
Järven pinta-ala on yli 1000 km2 , rantaviivaa 3.308 km ja saaria 3.318 kappaletta.
Suurimmat järvenselät Inarijärvessä ovat nimeltään Kasariselkä,
Sammakkoselkä, Vasikkaselkä, Ukonselkä ja Satapetäjäselkä.
Järven huomattavimpia saaria ovat mm. Mahlatti, Jääsaaret, Petäjäsaaret,Kaamassaari, Varttasaari, Viimassaari ja Roiro.
Nähtävyyksiä järven itsensä lisäksi ovat mm. muinainen uhripaikka Ukonkivi,
Korkiassa-Maurassa sijaitseva Jääluola, Täyssinän rauhan rajapyykki Kaamassaaressa sekä
Kuuvan kanava Pisteriniemessä.
Inarijärven vesi on hyvälaatuista ja se kelpaa miltei kauttaaltaan juomavedeksi sellaisenaan.
Järven vesi on myöskin hyvin kirkasta. Näkösyvyys vaihtelee järven eteläosien jokisuilta neljästä metristä järven pohjoisosien jopa kymmeneen metriin.
Rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta myös suojaisia poukamia ja hiekkarantoja löytyy.
Inarijärven erikoisia luonnonmuodostelmia ovat hyvin pitkät ja kapeat, "nuoriksi" kutsutut salmet.
Ranta- ja vesikasvillisuus ovat järven itsensä tavoin karu ja tyypillinen pohjoiseen luontoon.
Kalastossa vallitsevia ovat lohensukuiset kalat monimuotoisena lajistona.
Varsinkin siika esiintyy järvessä muuntuneena kuuteen lajiin.
Kalamies tuskin jää ilman saalista.
Jääpeitteisenä Inarijärvi pysyy vähintään seitsemän kuukautta vuodessa.
Pysyvä jääpeite rantavesiin muodostuu keskimäärin lokakuun lopulla, selkävesille noin kuukautta myöhemmin.
Jäänsä järvi luo yleensä kesäkuun alkupuolella.
Pintaveden lämpö on kesäisin viidentoista asteen tietämillä,
suojaisissa lahdissa veden lämpö voi kohota pariinkymmeneen asteeseen.
Satamia järven rannoilta löytyy mm. Inarista, Nellimistä, Partakosta, Nanguniemestä ja Veskoniemestä.
Näiden lisäksi on rakennettu lukuisia veneenlaskupaikkoja järven rannoille. Parhaan käsityksen Inarijärven suuruudesta ja luonteesta saakin juuri veneillen.
Asiaa auttavat suuresti Merenkulkuhallituksen järvelle merkitsemät väylät, - olin niitä merkkaamassa kesällä -88, ylläpitäjän huom. - sekä järvestä julkaistu merikartta.
Inarijärveltä löytyy seitsemän Metsähallituksen ylläpitämää autiotupaa ja kaksi maksullista vuokratupaa.
Järvelle matkaaja pääsee myös risteilyaluksella, pienvenekuljetuksella tai vuokraveneellä.Lentäen järvelle pääsee useastakin paikasta vesitasolla.
Talvisin paras tapa liikkua on moottorikelkka. Ja jos ei kelkkailu kiinnosta, jäätikkövaellus Inarijärvellä hiihtäen on parasta arktista seikkailua.
Tiedot on kerätty "Erämeri" Inari -lehtisestä.
